Rakkaat ystävät!
Valmistautukaamme pääsiäiseen.
Jeesusuksen vielä ollessa Galileassa hän sanoi opetuslapsille: ”Me menemme nyt ylös Jerusalemiin, ja kaikki, mitä profeetat ovat kirjoittaneet Ihmisen Pojasta, käy toteen. Hänet annetaan pakanoiden käsiin, häntä pilkataan ja häväistään ja hänen päälleen syljetään. Kun he ovat ruoskineet häntä, he tappavat hänet, mutta kolmantena päivänä hän nousee ylös.” Mutta opetuslapset eivät ymmärtäneet tästä mitään… Luukas 18: 31–34
Ylösnousemuksen todellisuus ja toivo tulivat Raamattukodin väelle, opiskelijoille ja vapaaehtoisille, konkreettiseksi todellisuudeksi heti muutama päivä sen jälkeen, kun palasimme Halvorin kanssa Suomen kiertueelta.
Jo seuraavana päivänä paluumme jälkeen opiskelijoilla oli kahden päivän opintomatka Galileaan Halvorin opastuksella. Myös osa vapaaehtoisistamme lähti mukaan, niin myös rakas kokkimme Ariela Toivanen. Ariela meni yöksi ystäviensä luokse, eri paikkaan kuin opiskelijat ja Halvor. Oli sovittu, että hänet haetaan kyytiin, kun ryhmä palaa Jerusalemiin.
Seuraavana päivänä Halvor opasti ryhmää ympäri Genesaretin järven, paikoissa joissa Jeesus oli kulkenut. Aamupäivällä hän sai puhelimitse yllättävän tiedon. Ariela Toivanen ei ollut herännyt aamulla, vaan hän oli hiljaa nukkunut pois tuona aamuna 22.2.2018. Herra oli kutsunut uskollisen palvelijansa kotiin. Hän oli saanut kuolla maassa, jota hän rakasti ja siunasi, ja palvellessaan Yad Hasmonassa, jonka asioita hän hoiti kokosydämisesti Suomessa. Myös me Raamattukodilla olimme saaneet nauttia hänen monipuolisista lahjoistaan keittiössä. Hän oli kiintynyt opiskelijoihin, ja nämä häneen. Ariela keskusteli heidän kanssaan sujuvasti hepreaa, jota he opiskelivat.
Tieto tuli kuin sanoma kirkkaalta taivaalta. Ehkä se niin olikin. Hän sai kutsun kotiin. Meille, Jadin väelle ja monille Suomessa jäi aukko sydämiimme, mutta se on hyviä muistoja täynnä. Arielan ruumista ei voitu haudata Israeliin, vaan se lähetettiin Suomeen haudattavaksi omaisten viereen Kuopiossa.
Raamattukodilla pidimme hiljaisen muistoillan, jossa luimme ylösnousemukseen liittyviä jakeita ja lauloimme hepreankielisiä lauluja, joita Ariela oli opettanut. Hän oli hiljattain opettanut kauniin laulun: ”Niin paljon Jumala rakasti maailmaa, että Hän antoi ainoan poikansa, jotta he saisivat iankaikkisen elämän.” (vapaa suomennos) Lauloimme sen monta kertaa. Jeesus on voittanut kuoleman, me saamme iankaikkisen elämän. Arielan kuolema herkisti meitä ymmärtämään oman elämämme lyhyyden ja mikä on oikea tärkeysjärjestys elämässämme. Vain se, mitä teemme pyyteettömästi Herralle, jää pysyvästi.
”Älköön teidän sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan, uskokaa myös minuun. Minun Isäni kodissa on monta huonetta. Ellei niin olisi, sanoisinko teille, että menen valmistamaan teille sijaa?” Johannes 14:1–2.
Raamattukodilla Herra johti asioita jo etukäteen. Kolme vapaaehtoista, Pirkko Musakka sekä Soili ja Aulis Voutilainen, joiden oli tarkoitus palata Suomeen jo 13.2., päättivät jo viikkoja aiemmin jäädä 20.3. asti. Vaikka toiset vapaaehtoiset olivat tulossa palvelemaan keittiöön – Ariela, Maru ja Anna-Leena. Nyt kun Ariela on pois, näiden ystävien jääminen taloon oli erittäin tärkeää. Muistakaa vapaaehtoisia rukouksin.
Herra ei ole koskaan jättänyt Raamattukotia pulaan. Kun tieto Arielan kuolemasta saapui Suomeen, saimme puhelinsoiton rakkailta monivuotisilta ystäviltä Markku ja Sirpa Tammiselta. He ovat sitä joukkoa, joka on ollut täällä myös monissa hirsikodin korjausprojekteissa sekä meidän oman kodin remontissa muutama vuosi sitten. He tulevat tänne, kun Pirkko, Soili ja Aulis lähtevät Suomeen. Herra vaikuttaa tahtomisen ja tekemisen. Kiitämme Herraa heistä ja kaikista teistä ystävistä, jotka kannatte Raamattukodin työtä käytännössä.
Puhujakiertue – lämmin kiitos
Palasimme Halvorin kanssa Israeliin kymmenen päivän puhujakiertueelta 20.2. – virkistyneinä ja rohkaistuneina. Saimme kokea suurta vieraanvaraisuutta ja nauttia mitä kauniimmista talvimaisemista, eli Halvorin sanoin ”Suomi-terapiasta”. Meillä oli mahdollisuus käydä myös vierailulla Suomen Pipliaseurassa ja Suomen teologisessa instituutissa (kuva).
Sydämellinen kiitos ystävillemme Ulla ja Kaarlo Järvilehdolle, joiden kanssa toteutimme tämän kiertueen. Ulla toimi tulkkina Halvorille ja Kaarlo kuljettajana sekä palveli kirjapöydän äärellä. Lämmin kiitos kaikille, jotka olitte mukana tilaisuuksissa, sekä yhdyshenkilöille, pastoreille, muusikoille ja majoittajille. Saimme suuren määrän uusia ystäviä jokaisella paikkakunnalla. Tervetuloa sinulle uusi ystävä, joka saat tämän ystäväkirjeen ensimmäistä kertaa.
Haluan esittää myös erittäin lämpimän ja nöyrän kiitoksen myös kaikesta siitä lahjasta, minkä saimme kolehtien muodossa Raamattukodin työhön.
Opiskelijoiden uutiset kerromme pääsiäiskirjeessä. Kiitos esirukouksista.
Herran armon varassa,
Mirja
Raamattukodin työ esillä seurakunnissa
Raamattukodin tilaisuuksissa ovat viime kuukausina puhuneet Maarit Kattilakoski, Virpi Leino ja Kaija Turunen. Virpi ja Kaija puhuvat mielenkiintoisista aiheista hepreankielisestä alkutekstistä käsin. Maarit kertoo äidinkielisen Raamatun merkityksestä kansoille ja Raamattukodin työstä. Tilaisuuksista on tullut paljon kiitosta. Voit kutsua heitä vieraaksi paikkakunnallesi ottamalla yhteyden Maaritiin, raamattukoti@gmail.com.
ti 10.4. klo 18.00 Turun Agape-sali, Luostarinkatu 12 – Virpi ja Maarit
to 12.4. klo 18.00 Salon seurakuntatalo, Kirkkokatu 6 – Virpi ja Maarit
ma 23.4. klo 19.00 Toivakan helluntaiseurakunta, Palosentie 8 – Kaija ja Maarit
ke 25.4. klo 19.00 Hartolan helluntaiseurakunta, Metsolantie 9 – Kaija ja Maarit
to 26.4. klo 18.00 Kangasniemen helluntaiseurakunta, Kimarintie 5 – Kaija ja Maarit
su 27.5. klo 13.00 Nivalan helluntaiseurakunta, Lisäkuja 1 – Kaija ja Maarit
Lahjoitukset Raamattukodille
Raamattukoti toimii yksityisten lahjoitusten ja vapaaehtoistyön varassa. Ne mahdollistavat Raamattukodin toiminnan ja ovat Jumalan suurta siunausta ja armoa.