Rakkaat ystävät!
Uusi vuosi alkoi kolme viikkoa sitten – uusi armon vuosi! Ajatella, jokaiselle on annettu joka päivä uusi mahdollisuus käyttää aikaa valintansa mukaisesti. Se on kuin koskematon lumi, jossa kuljemme tämän päivän ajan. Illalla voimme nähdä askeltemme jäljet. Tulikohan lumeen myös lumienkeli?
“Älkää entisiä muistelko, älkää tutkistelko muinaisia. Katso, minä teen uutta, nyt se versoo. Ettekö huomaa sitä? Minä asetan autiomaahan tien, virrat asumattomaan maahan.” Jesaja 43:18-19
Katso, minä teen uutta – mantelipuu kukkii. Kuva: Maarit Kattilakoski
Tässä on suurin vastakohta – toivoton asumaton autiomaa ja virtaavat virrat. Herra voi sen tehdä – elämässämme. Hän tuo myös toivoa kansoille, jotka pimeydessä vaeltavat – Sanansa kautta!
Vuoden 2016 kurssi Länsi-Afrikan kääntäjille
”Paras kääntäjä on kansallinen kääntäjä, joka tuntee alkutekstin ja myös Raamatun maan.” (Tri. Mojola, konsultti Afrikasta). Tänäkin vuonna Raamattukoti saa Herran armosta kouluttaa seitsemän kansallista kääntäjää kevään kurssilla, jotta alkuperäinen sanoma välittyisi parhaiten Raamattua vailla oleville kielille.
Viisumien tarina
Syksyllä Raamatun heprean testin läpäisseiden kääntäjien anomukset esiteltiin Heprealaiselle yliopistolle, josta he saivat opiskelijanumeron ja suosituksen sisäministeriöön. Se myöntää opiskelijaviisumit Israeliin. Tämän vuoden opiskelijat ovat kokeneita kääntäjiä ranskaa puhuvasta Länsi-Afrikasta. Muutama on jo kokenut konsultti ja kaksi sekä pastoreita että konsultteja. He tulevat Burkina Fasosta, Kongon demokraattisesta tasavallasta, Keski-Afrikan tasavallasta ja Norsunluurannikolta.
Raamattukodilla on suuri haaste hoitaa kaikki heidän tarpeensa viiden ja puolen kuukauden ajan. Mutta mikä tärkeintä, antaa heille kaikkea sittä opetusta, joka mahdollistaa ”tarkan, selvän, luonnollisen ja helposti ymmärrettävän käännöksen äidinkielelle” (Dubatso Richard, Kongon demokraattinen tasavalta).
Anomukset vietiin sisäministeriöön 10.12.2015. Lain mukaan vastaus pitäisi saada kahdessa viikossa. Sitä ei kuulunut.
Lopulta monien kyselyjen ja käyntien jälkeen tiistaina 5.1.2016 saatiin tietää, että viisumit oli lopultakin hyväksytty. Niinpä Halvor meni torstaina 7.1. Jerusalemin keskustassa sijaitsevaan sisäministeriön toimistoon hakemaan kirjallisen todistuksen viisumista jokaiselle opiskelijalle erikseen. Todistus lähetetään sitten opiskelijalle Afrikkaan, jotta hän voi todistaa saaneensa viisumin mennessään lähimpään Israelin lähetystöön, joka on yleensä tuhansien kilometrien päässä.
Kuinka ollakaan virkailija yhtäkkiä sanoi Halvorille: “Hei, yksi teidän opiskelijoista, Iskador vuodelta 2004, ei ole lähtenyt maasta. Lennon numero on, mutta tietokoneella ei ole todistetta siitä, että hän on poistunut maasta.” Tällaista väitettä ei oltu koskaan aikaisemmin tehty! Jos ei löydy todistetta siitä, ei anneta viisumia uusille opiskelijoille, selitti virkailija. Mitä tehdä?
Halvor soitti heti yliopistolle ‘meidän’ asianajajallemme, joka jo pari kertaa on pelastanut koko kurssin. Tämä on muuten yksi niitä Raamattukodin tarinan ihmeitä, että israelilainen asianajaja, yliopiston oikeustoimiston varajohtaja, sai sydämelleen jo muutamia vuosia sitten alkaa taistella meidän puolestamme. Kun kerran kysyin häneltä miksi, hän vain sanoi yksinkertaisesti ”Minä rakastan teitä ja työtänne“!
Halvor sisäministeriössä ja me kotona jännitimme, tähänkö koko 2016 kurssi nyt jää! Hätärukouksia meni Herralle. Silloin yksi toimiston virkailija keksi, että on olemassa toinen sisäministeriön tietokone, katsotaan siitä. Sieltä nimi sitten löytyi! Emme tiedä oliko tässä joku tahallinen yritys estää viisumit vai mistä oli kysymys.
On tässä hyvääkin. Tällaiset tapahtumat pitävät meidät ja opiskelijat tietoisina siitä, että olemme jatkuvasti Herran armon varassa.
Seuraavina päivinä odotimme jännityksellä saisivatko kääntäjät viisumin passiin Israelin lähetystöissä eri puolilla Afrikkaa, jotta ehtisivät Israeliin ennen kuin kurssi alkaa tiistaina 19.1.2016. Ei mikään yksinkertainen asia epävakaassa Afrikassa. Niin siinnä sitten kävikin, että kaikki eivät ehtineet tulla ajoissa. Tällä viikolla Lauri oli kentällä melkein joka aamuyö ja niin viisi kääntäjää on nyt täällä, mutta kaksi vielä tulematta tätä kirjoittaessani perjantai-iltana. Kielikoulu, jossa opiskellaan 5 tuntia modernia hepreaa joka päivä, alkoi jo tiistaina ja vasta lauantaiaamulla tulevilla opiskelijoilla on aika haaste saada toiset kiinni.
Kuva: Opiskelijat kodin kirjastossa Inkerin, Ellenin ja Laurin kanssa
Vapaaehtoiset
Näitä tärkeitä kääntäjiä tulivat palvelemaan Hirsikodin keittiössä entinen opiskelijamme Marcello ja vaimonsa Ana Argentiinasta. He ovat olleet täällä jo pari kertaa kesälomallaan (siellä on nyt kesä). Tulevaisuudessa Marcello voi palvella espanjaa puhuvia Etelä-Amerikan kääntäjiä heprean tiedoillaan.
Vapaaehtoisena täällä on myös ystävämme Ellen Jackson, Wycliffe-järjestön kieltenopiskelun asiantuntija ja ranskaa puhuva konsultti. Hän auttaa meitä näillä kursseilla pari kuukautta.
Harri ja Irmeli Mäenpää ovat täällä talonmiehen hommissa jonkun aikaa ja myös vähän Jad Hashmonan uusien asuntojen rakennusprojektissa. Siihen projektiin mahdollisesti tarvitaan kohtapuolin suomalaisten ammattilaisten apua erikoisesti puutöissä.
Siivousavun ihme
Inkerin kanssa huokailimme etukäteen, miten saataisiin Hirsikoti siivottua sekä kaikki huoneet ja tilat järjestettyä ennen opiskelijoiden tuloa tammikuun puolivälissä, kun Inkerikin oli juuri lähdössä parin viikon lomalle. Kuinka ollakaan, eräs minulle tuntematon henkilö, Kaija, kirjoitti juuri ennen joulua ja kertoi, että hänellä on parin viikon loma tammikuussa ja hän voisi tulla auttamaan “keittiössä ja siivoushommissa”.
Minä tartuin tuohon viimeksi mainittuun ja kirjoitin, että juuri siivoojista on puute, ja kerroin tilanteen. Niinpä jo 2. tammikuuta saimme viikoksi kolmehenkisen tiimin reipasta väkeä, Kaija ja kaksi perhepiiriin kuuluvaa nuorta. He siivosivat ja laittoivat kuntoon innolla sekä Hirsikodin että Mevasseretin kodin ja olivat myös Ajeletin kodissa siivoten paikkoja ikkunoita myöten. Ajelet, poikamme Danielin puoliso, on Jad Hashmonan kiireinen sihteeri ja kuuden lapsen äiti.
Välillä Harri vei Kaijaa ja nuoria katselemaan nähtävyyksiä ja he ehtivät viikon aikana tutustua vähän Jerusalemiin ja myös muualle Israeliin päivän kiertueella. Vaikuttavin vierailu heille oli Yad Vashem, Vainojen museo. Tämä kokemus auttaa jokaista kävijää ymmärtämään Israelia paremmin ja herättää rukoilemaan tämän jatkuvasti vainotun ja uhatun kansan puolesta.
Meille tämä pikavierailu siivousavun merkeissä oli yksi näitä pieniä Raamattukodin ihmeitä, kun apu ja ajoitus tulivat kuin tilauksesta. On suurta osata pyhittää arkipäivän työt Herran työnä. Vapaaehtoisemme tekevät sen.
Nyt palvelemassa ovat pitkäaikaiset vapaaehtoisemme Inkeri ja Lauri, jotka molemmat ovat täällä koko kevään. Lauri otti työstään Turussa palkatonta vapaata voidakseen palvella kuskinamme ja olla myös lähellä vaimoaan Inkeriä, jolla on vastuullinen rooli Raamattukodin toimistossa ja vierasemäntänä.
Myöhemmin keväällä on kaksikin konsulttiryhmää: maaliskuussa NEPALISTA ja huhtikuussa INTIASTA. Niistä kerroin jo joulukirjeessä. Heitä varten meille on tulossa lisää vapaaehtoisia kevään aikana.
Pakko kertoa vielä, että Maarit Kattilakoski järjesti meille ystäviensä Anneli ja Lasse Rännälin kanssa supisuomalaisen ‘lapsuuden joulun’. Minulle se tarkoittaa 50-luvun Tiberiasta, jossa kukaan muu ei juhlinut joulua ollenkaan. Mutta äiti kuitenkin teki peruna- ja porkkanalaatikkoa, valmisti Genesaretin järven kalaa ja jälkiruokana oli joulupuuroa. Isä teki ”namisoppaa” torilta ostamistaan vähän huonoimmista hedelmistä, “kun niistä voi helposti ottaa huonot osat pois ja säästää rahaa”. Nyt maut olivat samat, mutta puitteet paljon komeammat. Muutenkin nämä uudet ystävät tekivät, auttoivat ja antoivat meille ja Kodille paljon.
Vapaaehtoisten anti Raamattukodin työssä ja taloudessa on merkittävä. Se on Herran suoma siunaus Kodille. Ei ihme, että lopetan kirjeemme aina sanoilla – Herran armon varassa!
Suuri rukousaihe: Raamattukodin uusi palvelumuoto
Eräs suuri kansainvälinen, vakiintunut raamatunkäännösyhdistys on kääntynyt puoleemme ajatuksena suunnitella yhdessä Raamattukodin tiimin kanssa heidän tarpeisiinsa sopivia erikoiskursseja Raamatun maantiedossa ja kulttuurissa heidän konsulteilleen. Suurin osa konsulteista ei ole opiskellut Raamatun maassa, sillä ei ole ymmärretty, kuinka maan kielikuvat ja tosiasiat auttavat ymmärtämään sanoman merkityksen paremmin. Suurin osa kääntäjistä tulee maista ja kulttuureista, joille Raamatun maan todellisuus on vieras.
Helmikuun 10.-13. päivä tänne tulee kolme yhdistyksen raamatunkäännöstyön johtohenkilöä, joille esitämme työnäkymme sekä teoriassa että käytännössä. Muistattehan tätä tapahtumaa rukouksin!
Kiertue Suomessa
Halvor ja minä olemme tulossa Suomeen lyhyelle kiertueelle maaliskuussa. Sen on järjestänyt Maarit Kattilakoski, taidollinen ja lahjakas vapaaehtoinen hänkin.
Olisi ilo nähdä teitä tilaisuuksissamme:
Su 6.3. klo 19.00 Järvenpään Saalem seurakunta, Valtuustonkatu 5
Ma 7.3. klo 18.00 Helsingin Saalem-seurakunta, Näkinkuja 3
Ti 8.3. klo 18.00 Hämeenlinnan vapaaseurakunta, Sibeliuksenkatu 17
Ke 9.3. klo 19.00 Loimaan helluntaiseurakunta, Savipellonkatu 5
To 10.3. klo 18.00 Keuruun ev.lut. seurakuntakeskus, Kippavuorentie 9
Su 13.3. klo 16.00 Pirkanmaan perinteinen helluntaiseurakunta,
Ilomäentie 5, Tampere
Kiertueella ovat mukana myös ystävämme Ulla ja Kaarlo Järvilehto. Järjestäjinä Raamattukoti ja paikalliset seurakunnat. Kiertueella on myynnissä Jerusalemin Raamatuntutkijoiden johdollani tekemä Jesajan kirjan käännös: Profetta Jesaja Puhuu.
————–
Tervetuloa ryhmien kanssa vierailulle Raamattukodille. Sovithan etukäteen, BibleTranslators@JerusalemSchool.org. Mm. Maarit Kattilakosken johtama ryhmä vierailee Raamattukodilla 10.4.2016. Ryhmämatka VIIKKO JERUSALEMISSA 10.-17.4. vain 1299 €. Lisätietoja https://uudetaskeleet.wordpress.com/category/kevatmatka/
————–
Raamattukodin arjen kuulumisia voit lukea em. Maaritin blogin lisäksi myös Lauri Puputin blogista Lauri Jerkussa, http://laurijerkussa.blogspot.co.il
————–
Henkilökohtaista
Kesäkuussa 2015 juhlimme Halvorin kanssa 50-vuotishääpäivää 12 lastenlapsen kanssa. Tammikuussa saimme lisää kaksi lastenlasta, kun tyttäremme Liel sai 17.1.2016 terveet kaksoset, pojan ja tytön Beersheban sairaalassa. Heillä oli ennestään 5-vuotias poika ja melkein 3-vuotias tyttö. Ylenpalttinen armo ja kiitollisuus nousee Herralle.
Perhekuntamme kesäkuussa 2015. Kuva: Maarit Kattilakoski
Lielin ja Jairin perhe
Herran armon varassa,
Mirja ja Halvor Ronning