Raamattukodin pitkä kurssi alkoi – jännittävissä tunnelmissa

Rakkaat ystävät!

Täällä on nyt kevät parhaimmillaan. Paikoitellen kedot ovat punaisina anemoniota.

Raamattukodin vuosi alkoi 6.1. Raamatun maan lyhytkurssilla. Sille osallistui 16 käännöskonsulttia eri raamatunkäännösjärjestöistä, mukana mm. kolme suomalaista. Kurssi jätti kaikkiin syvän vaikutuksen.

Oli hienoa tutustua esimerkiksi pohjoisvietnamilaiseen Kristuksen valoa ja iloa huokuvaan konsulttiin, joka toimii vähemmistökansojen keskuudessa. Hän kommentoi: ”Tullessani ajattelin, että en tiedä vielä paljoa, mutta nyt tuntuu siltä, etten tiennyt oikeastaan mitään. Niin paljon opimme. Oli etuoikeus osallistua kurssille.” Hänelle kurssin parasta antia oli ymmärryksen karttumisen ohella erityisesti innostus oppia lisää, jotta voisi kääntää Raamattua paremmin.

Raamattukodin pääkurssi alkoi: jännittäviä hetkiä

Kevään pitkälle kurssille saapui opiskelijoita idästä, lännestä, pohjoisesta ja etelästä, yhdeksästä maasta ja kymmenestä eri käännösprojektista. Kurssilaisten tuloon ja maahan pääsyyn liittyy aina draamaa. Tänäkin vuonna koimme jännittäviä hetkiä lentokentällä heitä vastaanottaessamme.

Suomen työmme koordinaattori Maarit Kattilakoski oli täällä työmatkalla ja meni vastaan Mongoliasta tulevaa kolmehenkistä käännöstiimiä. Hän kertoo kokemuksista kentällä.

”Harmaat pilvet peittivät taivaan ja tuuli alkoi yltyä, kun menimme erään edellisenä päivänä saapuneen kääntäjän kanssa lentoasemalle. Lento Moskovasta laskeutui aikataulussaan, mutta tulijoita ei kuulunut. Kaiken piti olla kunnossa, olihan heillä jo opiskelijaviisumit passeissaan. Saimme maahantuloviranomaisilta tiedon, että yksi oli jo päässyt passintarkastuksesta ja pian kaikki kolme tulisivat ulos. Mutta heitä ei kuulunut.

Lähes kolmen tunnin odotuksen jälkeen kolme kääntäjäämme Mongoliasta, David, Orgil ja Ariuana, saapuivat tulohalliin. Ryhmän sisarta, Ariuanaa, oli ristikuulusteltu useampaan kertaan. Hän hymyili vienosti ja totesi, että onneksi hän oli etukäteen kuullut, että niin voi käydä.
– Onpa hienoa päästä lämpimään, David sanoi, kun astuimme ulos vesisateeseen ja 15-asteen lämpöön.” Mongoliassa oli aamulla ollut -25 astetta. Ajoimme Jad Hashmonaan ja hirsikodille, josta tulisi heidän kotinsa 5 ½ kuukaudeksi.”

Halvorin kanssa menimme vastaan kahta Venäjältä tulevaa kääntäjää. Jännitimme, sillä he tulivat vähemmistökansoista, joissa on ollut myös terrorismia, eikä heillä ollut opiskelijaviisumia passissa, niin kuin olisi pitänyt olla. Otimme mukaan virallisia papereita mm. Heprealaisen yliopiston hyväksynnän kurssille. Suunnittelimme asettautuvamme lähelle maahantuloviranomaisten toimistoa ja asennoiduimme pitkään odotukseen. Olimme hälyttäneet ystäviä rukoilemaan.

Matkalla kentälle saimme soiton venäläisestä puhelimesta. Soittaja oli toinen kääntäjistä. ”Missä te olette? Minä olen jo ulkona. Odotan teitä ovella 2”, sanoi mies. Häneltä ei ollut kysytty passintarkastuksessa mitään, ja hän pääsi ulos harvinaisen nopeasti. Olimme noloja, kun hän joutui odottamaan meitä. Kentällä jäimme yhdessä odottamaan toista kääntäjää, jonka lento tuli tuntia myöhemmin. Myös häneltä puuttui opiskelijaviisumi.

Emme ehtineet keskustella pitkään, kun saimme soiton israelilaisesta puhelimesta: ”Missä olette? Olen jo tuloaulassa. Pyysin täkäläiseltä mieheltä käyttää tämän puhelinta. Odotan teitä täällä.” Oli kulunut vain 30 minuuttia koneen laskeutumisesta. Tämä kääntäjä oli päässyt ulos kaikkien aikojen lyhyimmässä ajassa, suomalaiset vapaaehtoiset mukaan luettuna! Tilanne oli niin humoristinen, että vain nauroimme vapautuneesti. Viestitimme heti tilanteesta Moskovan käännösinstituuttiin, jossa oli oltu huolestuneita heidän puolestaan.

Vaikein tapaus oli kuitenkin vielä edessä. Nigerialaiselle heprean kielen opettajalle, pastori Ozumballe, joka on mukana myös käännösprojekteissa, Israelin sisäministeriö oli myöntänyt viisumin. Mutta kun hän meni Israelin suurlähetystöön Abujaan haastateltavaksi saadakseen viisumin passiinsa, Israelin konsuli kieltäytyi antamasta sitä. Hänellä ei ollut tuossa vaiheessa paluulippua, koska hänellä ei ollut rahaa sitä varten. Israelin konsuli pelkäsi miehen jäävän laittomasti maahan, eikä antanut viisumia. Konsuli ei muuttanut mieltään, vaikka Ozumba sai myöhemmin rahat paluulippua varten ja osoitimme hänen olevan hyväksytty yliopistoon Israelissa. Kielto jäi voimaan, ja kurssi alkoi ilman pastori Ozumbaa.

Erikoisesti Halvoria asia harmitti, ja hän viestitti Nigeriaan: ”Otetaan riski. Lähde vain matkaan, jos päästävät sinut lennolle ilman viisumia. Onhan sinulla paluulento, mikäli viranomaiset palauttavat sinut täältä takaisin konsulin kiellon perusteella.”

Olimme Halvorin kanssa kentällä neljältä sapattiaamuna 27.1., kun Etiopian Airlinesin lento laskeutui. Aikaisemmin saapuneet 14 opiskelijaa ja monet ystävät Suomessa rukoilivat. Tiesimme, että sisäministeriön virkamiehellä on valta käännyttää Ozumba saman tien takaisin. Odotimme rukoillen. Kului tunti, ja ylikin, eikä ollut mitään yhteyttä Ozumbaan tai viranomaisiin. Yhtäkkiä saimme soiton sisäministeriön virkamieheltä: ”Olemme haastatelleet miestä yli tunnin. Annamme hänelle viisumin passiin ja kohta hän tulee.” Meillä oli kyyneleet silmissä; voitto oli tullut, rukoukset olivat auttaneet!

Nyt kaikki 15 opiskelijaa, Brasiliasta (1), Etiopiasta (1), Ghanasta (3), Malawista (1), Mongoliasta (3), Nigeriasta (1), Paraguaysta (2), Singaporesta (1) ja Venäjältä (2) ovat opiskelleet jo yli viikon Heprealaisella yliopistolla. Vapaaehtoiset kuljettavat heidät sinne päivittäin Raamattukodin kahdella autolla. Tämän perhekunnan kotina on hirsikoti, jossa asuu kymmenen miestä, ja lähistöllä vuokra-asunnossa Jad Hashmonassa viisi naista. Kaikki ateriat ja yhteinen toiminta tapahtuu hirsikodilla, jossa vallitsee harvinaisen lämmin ja suloinen ilmapiiri. Viime sapattiaterialla oli hienoa seurata, kuinka juttu luisti ja huumori kukki kuin he olisivat tunteneet toisensa jo pitkään.

Tätä suurta perhekuntaa olivat aluksi hoitamassa kokkina Nancy USA:sta ja apuna Pirkko Musakka sekä muissa tehtävissä Soili ja Aulis Voutilainen. Mukaan tulivat nyt Ariela Toivanen, Anna-Leena Rossinen sekä Marja-Leena Timonen. Vapaaehtoiset ovat suuri lahja Raamattukodille.

Te ystävät Suomessa ja me täällä olemme yhteistyökumppaneita, jokainen lahjojensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Kiitos kaikesta!

Herran armon varassa,  

Mirja Ronning

 

Jerusalemin Raamattukodin ystävät ry

Syksyllä 2016 perustettiin yhdistys, jonka tarkoitus on tehdä Raamattukodin työtä tunnetuksi entistä laajemmissa piireissä Suomessa, tukea sen työtä, edistää kansallisten raamatunkääntäjien ja käännöskonsulttien koulutusta Raamattukodin opinto-ohjelmien kautta sekä koko Raamatun käännösten valmistumista ja painattamista eri heimokielille.

Lempäälän Israel-kassa on ollut keskeisessä asemassa tukemassa Raamattukotia välittämällä sille varoja Raamattukodin työn alusta alkaen vuodesta 1995, ja jatkaa tätä työtä edelleen.

Selvennykseksi kyselyihin mainittakoon mitä tarkoittaa yhdistyksen viitenumero 1012, uusien äidinkielisten Raamattujen painattaminen. Sydämellämme on ollut jo vuosia halu tukea Raamattukodilla opiskelleiden raamatunkääntäjien työtä kotimaissaan ja auttaa heitä saamaan koko Raamattu omille äidinkielilleen osallistumalla Raamattujen painatuskustannuksiin. Tieto tarpeista tulee entisiltä opiskelijoiltamme, jotka ovat saamassa äidinkieliset käännösprojektinsa päätökseen. Emme painata suurten kansojen aikaisemmin käännettyjä Raamattuja.

 

Mirja ja Halvor Suomessa 11.-18.2.

Jerusalemista maailman ääriin
– Jeesuksen ja meidän ajan haasteet

Su 11.2. klo 16 Kurikan vapaaseurakunta, Jyllintaival 119
Ma 12.2. klo 18 Vaasan ev.lut.srk, iso srk-sali, Koulukatu 28
Ti 13.2. klo 19 Kokkolan srk-keskus, Läntinen Kirkkokatu 17
Ke 14.2. klo 18 Kauhavan vapaaseurakunta, Lentokentäntie 18
To 15.2. klo 18 Jyväskylän ortodoksikirkko, Rajakatu 39
La 17.2. klo 15 Tampere, Aleksanterin kirkon krypta, Pyynikin kirkkopuisto
Su 18.2. klo 11 Lempäälän helluntaiseurakunta, Rypyntie 8
Su 18.2. klo 18 Helsinki, Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4
Tilaisuuksissa on mukana Ulla Järvilehto.

 

Raamattukodin työ esillä seurakunnissa

Raamattukodin tilaisuuksissa puhuvat myös Maarit Kattilakoski, John Remes, Kaija Turunen ja Virpi Leino. Voit kutsua heitä vieraaksi paikkakunnallesi ottamalla yhteyden Maaritiin, raamattukoti@gmail.com.
ke 14.2. klo 18.00 Nokian helluntaiseurakunta, Välimäenkatu 8 – John
to 22.2. klo 19.00 Huittisten vapaaseurakunta, Lauttakylänkatu 1 – Virpi ja Maarit
su 25.2. klo 11.00 Alavuden vapaaseurakunta, Asematie 3 – Kaija ja Maarit
su 25.2. klo 16.00 Ähtärin helluntaiseurakunta, Pohjantie 6 – Kaija ja Maarit
ti 27.2. klo 19.00 Keravan helluntaiseurakunta, Kuparisepänkatu 6 – Kaija ja Maarit
to 26.4. klo 18.00 Kangasniemen helluntaiseurakunta, Kimarintie 5 – Kaija ja Maarit

 

Jerusalemista maailman ääriin – Raamattukodin ihmeellinen tarina

Kirja kertoo Raamattukodin syntymisestä ja työn alusta, Jumalan suurista ja pienistä ihmeistä vuosien varrella, raamatunkääntäjistä sekä monista heitä palvelleista vapaaehtoisista, Mirja ja Halvor Ronningin elämästä. Kirja on koskettava kuvaus siitä, kuinka Jumalalta saatu näky ja työ vaikuttaa aina Jerusalemista maailman ääriin. Tilaamalla kirjan meiltä tuet Raamattukodin työtä.

Kirjan hinta 30 euroa sisältää postituskulut (lähetykset vain Suomeen).
Tilaukset: raamattukoti@gmail.com

 

Lahjoitukset Raamattukodille

Raamattukoti toimii yksityisten lahjoitusten ja
vapaaehtoistyön varassa. Ne mahdollistavat Raamattukodin toiminnan ja ovat Jumalan suurta siunausta ja armoa.

Lahjoitustiedot löytyvät täältä.

Updated: 12.02.2018 — 21:22

Jaa


© Raamattukoti 2016       Login Frontier Theme